VIERASKYNÄ: Neljäsosa kautta takana, neljä päävalmentajaa vaihtunut

Liigakaudesta on pelattu noin neljäsosa, ja jo neljän joukkueen penkin takana seisoo eri päävalmentaja kuin kauden alussa. Vaihtuneiden joukossa ovat sekä hallitsevan mestarin että viime kevään hopeajoukkueen valmentajat. Melkoinen syksy.

En lähde arvostelemaan ketään. Valmentajan pesti on harvinaisen armoton johtajapaikka: tulos näkyy joka toinen ilta, ja jokaisen ratkaisun ruotii koko Suomi. Itse katson tätä johtajan silmin, koska mekanismi on täsmälleen sama kuin yrityksen avainrooleissa. Valitaan ihminen, jonka ansiot ovat menneisyydessä ja odotukset tulevaisuudessa.

Voiko draivia todentaa?

Hallitsevan mestarin valmentaja kertoi lopettaessaan, että draivi oli hiipunut. Se on rehellinen ja kunnioitettava perustelu, ja nostan hattua. Jäin silti miettimään kysymystä, jonka jokainen avainrekryä tekevä joutuu kohtaamaan: voiko draivia todentaa?

Paperista ei voi. CV kertoo, mitä ihminen on saavuttanut, mutta ei sitä, mikä häntä vie eteenpäin seuraavat kaksi vuotta. Tutkia sitä kuitenkin voi, ja pitää:

🥕 Mikä tässä roolissa sytyttää juuri nyt?
🥕 Mitä on vielä todistamatta?
🥕 Miltä arki näyttää, kun alkuhuuma on ohi?

Johtorekryissä nämä ovat usein tärkeämpiä kysymyksiä kuin se, mitä ansioluettelossa lukee.

Hopeasta jumboksi

Toinen tapaus kertoo samaa toisesta suunnasta. Sama ihminen ja sama organisaatio voivat tuottaa täysin eri tuloksen. Huipputekijä ei ole automaattisesti huipputekijä joka paikassa ja joka hetkessä.

Porkkanoilla tästä puhutaan yhteensopivuutena. Kun ihmisen ja organisaation tarpeet, toiveet ja tavoitteet oikeasti kohtaavat, homma toimii. Kun ne eivät kohtaa, kovinkaan CV ei pelasta.

Mitä tästä kannattaa oppia?

Avainrekryssä ei riitä, että löytää kovimman CV:n. Pitää ymmärtää, mikä ihmistä ajaa ja sopiiko se siihen, mitä organisaatio seuraavaksi tarvitsee. Porkkanoiden blogissa on todettu osuvasti, että rekrytointi on onnistunut vasta, kun valinta kestää aikaa eikä vain koeajan yli. 

Olen tänä syksynä haastatellut Porkkanoiden asiakkaita, ja kaksi asiaa toistui. Ensimmäinen on se, että tarve käydään aloituspalaverissa tarkasti läpi, ja ymmärrys siitä, millaisia ihmisiä asiakas oikeasti tarvitsee, syvenee jokaisen rekryn myötä. Toinen on se, että kandidaatit esitellään houkuttelevasti mutta rehellisesti, ja asiakastakin uskalletaan haastaa. Juuri sitä avainrekry tarvitsee: kumppanin, joka sanoo ääneen myös sen, mitä ei ehkä haluaisi kuulla.

 

 

     

       Petteri Hakala 

       Petteri Hakala on myyntikonsultointiyhtiö LeftField & Companyn toimitusjohtaja ja Porkkana ja kepin hallituksen jäsen. Takana on yli 15 vuotta toimitusjohtajana, yli kymmenen vuotta myynti- ja kaupallisena johtajana sekä noin kymmenen vuotta hallitustyötä. Henkilöstöpalvelualaa hän on nähnyt monesta   suunnasta: kaupallisena johtajana, yrittäjänä ja pitkäaikaisena kumppanina alan yrityksille. Liigaa Petteri seuraa sillä silmällä, että pelin lisäksi hän katsoo, kuka penkin takana johtaa ja miten.